Koirat veneeseen?
Joillekin tästä tulee mieleen vain isot veneet, joissa isot tilat kannen alla jossa koirat voi olla päivän ajan. Meillä koirat kyllä pääsee mukaan veneeseen, jossa niillä hihnat joissa ne on kiinni, etteivät hyppää laidan yli. Molemmat nauttii olla kyydissä ja tuulettaa vaikka korvia tai nauttia meren tuoksuista. Omineen ne hyppää veneeseen laiturilta ja veneestä pois, eikä tarvitse juuri muuta apua, kuin pitää venettä paikallaan sen aikaa, kun koirat kulkevat omalle paikalleen. Ensimäinen kerta tosin, kun kumpikaan on isomman paatin kyydissä, jossa tehokas perämoottori. Aiemmat veneet kulkeneet hitaasti lipumalla tai pienellä pintakaasulla.
Vakaan rungon ansiosta koiratkaan ei pelkää veneen keikkumista, sillä se ei keiku, vaikka kuinka yrittäisi. Justiina oli aluksi vähän epävarma, että mikä juttu, kun vettä lensi laitoja vasten kovemmassa vauhdissa. Äkkiä se asettui nauttimaan ja tuulettamaan korviaan. Karan nenä taas kävi enemmän kuin rannassa, koko ajan uusia hajuja ja asioita mitä tutkia. Eikä kyllä mennyt kauaa, kun tuli niin lämmin veneessä, että oli pidettävä pieni uintitauko. Eikun vene rantaan ja Kara tuttuun tapaansa heti uimaan. Onneksi mentiin saareen, jossa Justiina aiemminkin ollut irti sillä ei tykkää uida juurikaan, mutta eiköhän sillä hetkellä se lähde uimaan rannasta vastarannalla olevaa venettä kohti.
Tuli hieman kiire uida tiikeriraitainen kiinni, sillä se oli juuri virran kohdalla menossa pidemmälle. Pelkotilat, että meneekö koira paniikkiin tai virran viemäksi jos koira ei pääsekään sinne minne hän halusi. Eikun uittamaan koiraa rantaan ja pitkään hihnaan sen jälkeen kiinni loppu ajaksi. Taisi olla kivempi vene vastarannalla, kun sinne oli niin kova kiire. Kara taas ei noteerannut juuri mitenkään toista venettä, vaan kahlaili ja ui lähellä rantaa. Omaan veneeseen takaisin ja uintireissu päätökseen. Koirat kotiin ja itse kohti ulappaa ja iltakalalle.
Illalla paras kalastaa
Illalla kalalle lähteminen on ollut itselle nyt viimeisen kolmen vuoden aikana sellainen asia, että kesällä sellaista tilaisuutta ei voi jättää käyttämättä. Nyt kun on löytynyt parit hyvät vakiomestat, mihin ei kaikuja tai muita härpäkkeitä tarvita kalan löytämiseen, on luotto uistimet tai mato-onki varmat valinnat. Aina tulee edes se yksi kala, oli se sitten iso tai pieni, mutta tulee kuitenkin. Mato-onki on aina siksi varalla, jos ei heittelemällä tule, niin mauno-onki pelastaa. Nyt tosin vastikään oli aivan hyvin syönnillään kalat ja niitä sai kiskoa ylös jokaisesta vakiopaikasta useamman. Ainut jalokala mitä me saadaan nostettua on ahven, kuhaa noissa vesissä on, mutta hankala löytää kyllä.
Haukea tulee miltei joka kerralla ja tänä kesänä on tullut suhteellisen pientä haukea. Kävimme tuossa viikonloppuna juuri kalalla ja kyllä sieltä pari kolme kiloisia tuli kummallekin yhdet. Muutoin pientä tai ei lainkaan. Tosin eihän se kalan saaminen ole pääasia, nytkin parina iltana ollut todella upeat auringonlaskut eikä ole ollut valittaminen! Onneksi veneessä musiikkivehkeet, jotta täydellisen tunnelman luominen auringonlaskun aikaan ei ole vaikeaa. Varsinkin nyt kun on ollut lämpimiä iltoja ja miltei 25 astetta plussan puolella yölläkin, on kyllä tarjennut pidemmän aikaa olla vesillä!
Ainoastaan huono puoli on hyttyset! Niitä on sen verran paljon kyllä joka suunnassa, että sanotaanko kahdentoista jälkeen keskiyöllä sieltä sietää lähteä jo, ellei halua olla syöttinä kaikille ötöille. Hyttysmyrkytkään kun ei hirveästi tehoa tai ainakaan en ole itse sellaista myrkkyä vielä löytänyt, joka auttaisi enemmän kuin saamaan vaatteisiin pahan hajun. Joten jos on suosituksia niin laita ihmeessä viestiä! Olisi kiva meinaan pystyä käymään kalalla ilman, että puolet ajasta menee hyttysten tappamiseen.
Kyllä se on tuo kalastus ja veneily sellainen asia, että siitä en kyllä kovin helposti luovu. Saat istua vaan omine ajatuksineen tai olla ajattelematta yhtään mitään. Jos kala syö niin toki se on plussaa, mutta aivan ihana vaan nauttia luonnosta ja olla vaan!
Lisää kommentti
Kommentit